Hopeinen Chac Mool -patsas

Chac Moolin patsas. Chac Mool on termi, jota käytetään tietystä esikolumbiaanisen Mesoamerikan veistostyypistä, joka kuvaa makaavaa hahmoa, jonka pää on käännetty 90 astetta edestäpäin katsottuna, ja joka tukeutuu kyynärpäihinsä kannatellen vatsallaan maljaa tai levyä. Näiden hahmojen uskotaan mahdollisesti symboloineen kaatuneita sotureita, jotka kantoivat uhrilahjoja jumalille; rinnalla ollutta maljaa käytettiin uhrilahjojen säilyttämiseen, kuten pulquea, tamaleja, tortilloja, tupakkaa, kalkkunoita, höyheniä ja suitsuketta. Atsteekkien esimerkissä astia on cuauhxicalli (kivimalja, johon kerättiin uhrattujen ihmisten sydämet). Chacmoolit yhdistettiin usein uhrikiviin tai valtaistuimiin. Atsteekkien chacmoolit kantoivat vesikuvastoa ja liitettiin sadejumala Tlalociin. Niiden symboliikka sijoitti ne fyysisen ja yliluonnollisen maailman rajapinnalle, jumalten välittäjinä. Chacmool-veistostyyppi ilmestyi ensimmäisen kerran noin 800-luvulla jKr. Meksikon laaksossa ja Yucatánin niemimaan pohjoisosassa.